Kohteessa toteutettiin teollisuusrakennuksen maanrakennus-, louhinta- ja tukiseinätyöt. Urakka valmistui vuonna 2025.

Louhinta oli vaativa: ympäristö oli herkkä, joten tärinänhallinta määritti työn suunnittelun alusta alkaen. Ympäristön rakenteet ja niiden vaikutus räjäytystyöhön selvitettiin ennen aloitusta, ja ulkopuolinen asiantuntija teki katselmukset ja tärinämittaukset. Räjäytykset suunniteltiin selvitysten pohjalta ja suunnitelmia tarkennettiin mittaustulosten perusteella työn edetessä.

Kaivannon tuenta toteutettiin tukiseinärakenteella.

Toimimme Dragon Mining Oy:n kultakaivoksella Valkeakoskella pääurakoitsijana. Urakkaamme kuuluivat kaikki kaivoksella tehtävät työt. Kohteessa louhittiin yhteensä noin 350 000 m³ktr malmia ja sivukiveä. Urakka valmistui vuonna 2020.

Urakkaan kuuluivat

• Louhinta
• Malmin ja sivukiven kuljetus läjitykseen ja välivarastointiin
• Työmaateiden rakentaminen ja ylläpito
• Vesien pumppaus

Kaivoskohteessa louhinnan tarkkuus ratkaisee suoraan sen, paljonko malmia menetetään ja paljonko raakkua päätyy prosessiin. Molemmat ovat kustannuksia, jotka eivät näy louhintalaskussa vaan vasta rikastamolla. Yhtä lailla ratkaisevaa on se, että malmi ja sivukivi pysyvät erillään koko ketjun ajan.

Kaivoksen arki on kuitenkin muutakin kuin räjäytyksiä. Tiestön on kannettava raskas liikenne säällä kuin säällä, ja vedenpoisto on jatkuvaa työtä, jonka pysähtyminen pysäyttää koko kaivoksen.

Toteutimme Supercellin pääkonttorin louhinta- ja maanrakennustyöt tilaajana SRV Rakennus Oy. Urakkaan kuuluivat myös tukiseinä- ja pohjanvahvistustyöt. Kohteessa louhittiin noin 20 000 m³ktr. Kohde valmistui vuonna 2018.

Työmaan vaativuus tuli merestä. Kaivanto ulottui viisi metriä merenpinnan alapuolelle, joten meriveden pääsy kaivantoon oli estettävä. Se tehtiin kallio- ja maainjektoinneilla: kalliorakoihin ja maakerroksiin injektoitiin tiivistysaine, joka katkaisi veden kulkureitit ennen kuin kaivuu eteni syvemmälle.

Vedenhallinta ei ollut tässä kohteessa yksityiskohta vaan koko urakan ehto. Jos tiivistys pettää, kaivanto täyttyy eikä perustustöitä voi tehdä lainkaan. Työjärjestys suunniteltiin sen mukaan: injektointi ensin, kaivuu vasta kun tiiveys oli varmistettu.

Kaivanto tuettiin ponttiseinällä, joka tuettiin kahdelta tasolta ja ankkuroitiin kallioon Titan-ankkureilla. Osa seinästä toteutettiin porapaaluseinänä. Kahden tason tuenta oli välttämätön kaivannon syvyyden vuoksi: yhdeltä tasolta tuettu seinä ei olisi kestänyt maanpainetta ja vedenpainetta viiden metrin syvyydessä merenpinnan alapuolella.

Louhinta tehtiin tiiviissä kaupunkiympäristössä muun rakentamisen ja liikenteen keskellä.